Mij la sáme varresvuohta?
Kultuvrrahiebadum sujtto ja sámij riektá varresvuohtaj
Gå l sáhka sáme varresvuoda birra de l álu avtalágásj dárbo degu iehtjádij varresvuohta, valla gávnnuji aj muhtem ärádusá ja sierra vidjura sáme varresvuoda hárráj.
Mij la sáme varresvuohta?
Gå l sáhka sáme varresvuoda birra de l álu avtalágásj dárbo degu iehtjádij varresvuohta, valla gávnnuji aj muhtem ärádusá ja sierra vidjura sáme varresvuoda hárráj.
Dádjadittjat sáme varresvuodav, de vierttip diehtet jut sáme l iemeálmmuk. Iemeálmmugin la sámijn riektá iesjmierredibmáj, ij nuppástimev dåbddåt ja kultuvrrahiebadum åvddånahttemav ålles varresvuodasuorgen. Merkaj sámijn li riektá iesj tjielggit mij varresvuohta la, sijá vuojnos, ja aj dåjmalattjat siegen årrot gájkka varresvuodabargojn ma guosski sámijda. Sámij riektáv ij nuppástallamav dåbddåt sihtá aj javllat riektáv sujttuj mij kultuvrravidjurijda gullu – nav gåhtjodum giella-ja kultuvrrahiebadum sujtto. Låhpalattjat li sámijn, degu aj ietjá iemeálmmugijn, riektá ietjasa árbbedábálasj dálkudibmáj. Sámij rievtesvuoda tjalmostahteduvvi åvdemusát rijkajgasskasasj lihtojn, degu dal FN:a Iemeálmmukduodastusán, valla aj rijkaj varresvuoda-ja sujtolágajn.
Sáme varresvuodamoallánahkkon li ållo avtalágásjvuoda gåktu ietjá iemálmmuga tjielggiji ietjasa varresvuodav. Ienemusát gå l sáhka ednama aktavuoda birra. Aktavuohta ednamij ja luonnduj tjadná aktij iemeálmmugijt väráldav birra, ja dat tjielggasit identitejtav låppti. Ednam- ja luonndoaktavuodan li aj vuojŋŋalasj dimensjåvnå. Mij merkaj luonndo l sielojduvvam. Ållo sáme tjielggiji sijá varresvuohta l tjanádum juhtusijda ja luonnduj. Dan diehti ij la imáj gå guoradalle li gávnnam båhtusa vaháguvvamijs sáme ednama vuossti sjimustahtti båhtusa vaháguvvamijs ulmutjij vuossti, ja máhttá psyhkalasj vájvijt buktet.
Sámedigge l buvtadam modellav mij tjielggi sáme varresvuodamoallánahkkov. Dánna li gålmmå dimensjåvnå – materiálla, sosiálla, ja vuojŋŋalasj. Gå barggá varresvuodalåpptimijn sámijda de viertti vieledit gåktu varresvuodav buoret sáme kultuvran. Duodden sisadná sámij riektá varresvuohtaj välgov sebrudahkaj hieredittjat dav mij varresvuodav nävrru sáme kultuvran.
Sámij varresvuodabargon válldep vuodov Strategiddja sámij varresvuohtaj – varresvuoda- ja skihpasujtto mij vaddá buorre ja jäbddásasj varresvuodav sámijda 2020-2030 mav gájka dajva dán aktisasjbargon li åmastam. Strategidja milta galggi dajva barggat kultuvrrahiebadum varresvuoda- ja skihpasujto åvdås tjuovvo vuogij baktu – máhttudaklåpptim barggijda, åvddånahttet ådå barggovuogijt, tjalmostahttet sáme kultuvrav ja gielav, ja vijdedit máhttudakvuodov.